Suomalaiset digiajassa: Näin paljon aikaa kuluu verkkoviihteeseen vuonna 2025

Suomalaiset ovat tunnetusti digikansaa, ja vuoden 2025 tilastot vahvistavat tätä asemaa entisestään. Keskivertoihmisen elämä on yhä tiiviimmin kytköksissä digitaaliseen sisältöön, olipa kyse sitten viihdesisällön kuluttamisesta, sosiaalisten suhteiden ylläpidosta tai pelaamisesta. Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon aikaa tähän kaikkeen digitaalisessa maailmassa oleskeluun oikein kuluu?

Tässä artikkelissa pureudumme suomalaisten digitaalisen ajankäytön tilastoihin vuodelta 2025. Käsittelemme niin digipelaamista, sosiaalista mediaa, suoratoistopalveluita, uutissivustoja kuin nettishoppailuakin. Otetaanpa selvää, miten paljon me suomalaiset vietämme aikaamme digimaailmassa!

Digipelaaminen: Viihdettä kaikenlaisille ihmisille

Digipelaaminen, eli pelaaminen niin konsoleilla, tietokoneilla kuin mobiililaitteillakin, on erittäin suosittu vapaa-ajan muoto suomalaisten keskuudessa. Digipelaaminen on vakiinnuttanut asemansa kaikissa ikäryhmissä, eikä sitä voi enää pitää pelkästään nuorten juttuna.

Yli puolet suomalaisista (noin 54 %) pelaa säännöllisesti jotain digitaalista peliä. Suosituimpiin peleihin kuuluvat mobiilipelit (esimerkiksi ilmaiset pulmapelit ja casual-pelit), mutta myös konsoli- ja PC-pelaaminen pitävät edelleen vahvasti pintansa. Keskimäärin suomalaiset käyttävät pelaamiseen noin 1,5 tuntia päivässä, eli vuositasolla yhteensä lähes 23 vuorokautta.

Myös rahapelien pelaaminen verkossa on suosittua suomalaisten keskuudessa. Vaikka tarkkoja tilastoja pelaamiseen käytetystä ajasta ei olekaan saatavilla, arvioiden mukaan noin 27 % suomalaisista pelaa rahapelejä netissä ainakin satunnaisesti. Pelaajat jakautuvat kotimaisen monopolin ja ulkomaalaisten nettikasinoiden välillä, joista viimeksi mainitut tarjoavat enemmän valinnanvaraa vaativille pelaajille. Erityisen nopean kasinokokemuksen ystävät löytävät parhaat pikakasinot osoitteessa gameshub.com. Pikakasinoilla pääsee pelaamaan ilman monimutkaista rekisteröitymisprosessia, mikä miellyttää etenkin mobiilipelaajia.

Mobiilipelaamisen vallankumous

Älypuhelimien yleistymisen seurauksena mobiilipelaaminen on muuttanut suomalaista pelikulttuuria merkittävästi viime vuosina. Nyt digipelit ovat kaikkien saatavilla ikään ja sosioekonomiseen taustaan katsomatta. 

Ilmaiset mobiilipelit, kuten pulmapelit, ovat madaltaneet pelaamisen kynnystä ja tehneet siitä sosiaalisesti hyväksytyn ajanvietteen myös niille, jotka eivät aiemmin pitäneet itseään “pelaajina”.

Pelaamiseen ei myöskään tarvita enää erillistä konsolia tai huipputehokasta tietokonetta, sillä kaikkien taskusta tai laukusta löytyy pelikone. Niinpä pelaaminen on siirtynyt kotoa tietokoneen äärestä julkisiin liikennevälineisiin, työpaikan kahvitauoille ja jonotustilanteisiin. Tämä sirpaloitunut pelaamisen malli on nostanut pelaamiseen käytettyä kokonaisaikaa, koska jokainen luppohetki voidaan täyttää nopeilla pelisessioilla.

Sosiaalinen media: Tunnit hujahtavat nopeasti ohi

Monille suomalaisille sosiaalinen media on paitsi viihdettä, myös tärkeä tapa pitää yhteyttä ihmisiin ja hankkia tietoa erilaisista aiheista. Noin 87–90 % suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa säännöllisesti. Ruutuajassa mitattuna on helppo nähdä, miten suuri osa etenkin nuoremman ikäryhmän elämästä kuluu erilaisissa sosiaalisen median palveluissa.

SDM:n Suomalaiset somessa 2025 –tutkimuksen mukaan suomalaisten päivittäinen ajankäyttö eri alustoilla jakautuu keskimäärin seuraavasti:

• TikTok 1 tunti 50 minuuttia
• YouTube 40 minuuttia
• Facebook 19 minuuttia
• Instagram 14 minuuttia
• X (ent. Twitter) 9 minuuttia

TikTok nousee selkeästi kulutetun ajan kärkeen, erityisesti nuorempien käyttäjien keskuudessa. Lähes kaksi tuntia päivässä yhden alustan parissa korostaa lyhytvideoiden koukuttavaa voimaa. Ottaen huomioon, että osa käyttäjistä ei käytä kyseistä alustaa laisinkaan, aktiivikäyttäjät viettävät huomattavasti keskivertoa enemmän aikaa videoita katsellen.

Käyttäjämäärien suhteen WhatApp on suurin alusta, jota käytetään yhteydenpitoon. YouTube ja Facebook säilyttävät kuitenkin asemansa massojen tavoittajina, vaikka niitä käytetään ajallisesti vähemmän kuin TikTokia.

Suoratoistopalvelut: Perinteisen television ja radion syrjäyttäjät

Suoratoistopalveluiden kulutus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten vapaa-ajan vietossa. Ihmiset kuuntelevat ja katselevat sisältöä mieluummin suoratoiston kautta, jotta heidän ei tarvitse seurata orjallisesti TV-aikatauluja tai jäädä radiotoimittajan armoille musiikkivalintojen suhteen. Maksulliset sarja- ja elokuvapalvelut sekä musiikin suoratoisto ovat kuluttajien ensisijaisia tapoja nauttia sisällöstä.

Teoston Pohjoismainen tutkimus osoittaa, että suomalaiset kuuntelevat musiikkia suoratoistopalvelusta jopa 3,5 tuntia päivässä. Vuositasolla tämä tarkoittaa peräti 53 vuorokautta, joka kuluu pelkästään musiikin kuunteluun!

Video- ja TV-sisältöjen suhteen tilastot kertovat meille seuraavaa:

• Netflixiä käyttää noin 42 % suomalaisista.
• Maxia käyttää noin 20 % suomalaisista.
• Disney+ -palvelua käyttää noin 19 % suomalaisista.

Nuoret (18–29-vuotiaat) ovat innokkaimpia tilaajia; heistä jopa 54 % kertoi tilaavansa suoratoistopalveluita Paytrailin Verkkokauppa Suomessa 2025 –raportin mukaan. Myös kotimaiset palvelut, kuten Yle Areena ja Ruutu+ ovat suosittuja suomalaisten parissa.

Uutiset ja verkkolehdet: Jatkuvaa tietotulvaa

Perinteisen median kulutus on siirtynyt voimakkaasti verkkoon. Suomalaiset ovat ahkeria uutisten ja verkkolehtien lukijoita, ja tietoa haetaan jatkuvasti pitkin päivää. Ilmoitusten aktivointi tuo uusimmat päivitykset heti ruudulle, jolloin uutisaddikti ei jää mistään paitsi.

Tutkimusten mukaan suomalaiset käyttävät uutissivustoilla ja verkkolehdissä aikaa keskimäärin noin 25 minuuttia päivässä. Tämä sisältää niin suurten sanomalehtien digitaaliset tilauspalvelut kuin ilmaiset uutissivustotkin. Uutisten ja verkkolehtien selailu on usein osa aamurutiinia ja taukoja, mikä tekee siitä tärkeän, mutta hajautetun osan suomalaisten päivittäisestä ruutuajasta.

Verkkokaupat ja shoppailu netissä: Säännöllistä ruutuaikaa

Erilaisten verkkokauppojen käyttö on noussut Suomessa keskeiseksi osaksi arkea. Ostosten tekeminen netissä säästää aikaa ja avaa kuluttajan käyttöön paljon enemmän vaihtoehtoja kuin kivijalkakaupoissa asiointi. Keskimäärin suomalainen käyttää verkkokauppojen selailuun ja ostamiseen noin 45 minuuttia viikossa, mikä tarkoittaa reilua 30 tuntia vuositasolla.

Vaikka shoppailuun ei käytetä yhtä paljon aikaa kuin digiviihteen kuluttamiseen, se on säännöllistä ja usein viikoittaista. Osa kuluttajista käyttää tosin paljon aikaa selailuun, vaikka ei lopulta ostaisikaan mitään. Suosituimmat fyysiset tuotteet verkkokaupoissa ovat seuraavat:

• Vaatteet ja jalkineet
• Kodin tekniikka ja viihde-elektroniikka
• Terveys- ja kosmetiikkatuotteet

Nettishoppailusta on tullut nopea, jatkuva rutiini, joka omalta osaltaan lisää ruutuaikaa ja vähentää tarvetta kanssakäymiselle oikeassa maailmassa.

Yhteenveto: Vuositasolla valtava määrä tunteja kuluu digisisällön parissa

Kun lasketaan yhteen suuret digisisällön kategoriat, kuten musiikin suoratoisto, TikTok ja digipelaaminen, saadaan kokoon huikeita lukuja. Keskivertosuomalainen käyttää 2 500 tuntia vuodessa pelkästään näiden kolme suosituimman digitaalisen viihdemuodon parissa. Kun tähän lisätään muut sisällöt, kuten YouTube, uutiset, muut sosiaalisen median muodot, elokuvat ja sarjat, on selvää, että huomattavan suuri osa suomalaisten valveillaoloajasta kuluu nykyään digitaalisessa ympäristössä.

Ruutuajasta puhutaan monesti tuomitsevasti, mutta tänä päivänä digitaalinen valtakunta on käytännössä monen asuinpaikka. Suomalaisten viettämä aika tietokoneiden ja puhelimien äärellä osoittaa digitaalisen viihteen ja palveluiden olevan keskeinen osa arkielämää. Kannattaa kuitenkin pyrkiä pitämään tasapaino digimaailman ja “oikean” elämän välillä, ettei digikuormitus nouse liian korkeaksi. Käytä palveluita tietoisesti ja laske aina välillä puhelin kädestä keskittyen vaikkapa ajanviettoon rakkaan ihmisen kanssa tai ulkoiluun raikkaassa ilmassa – se tekee taatusti hyvää kovimmallekin digikäyttäjälle.